Suurin kustannus on aika, ei työkalu
Kun puhutaan lähdelokin hinnasta, ensimmäisenä ajatellaan ohjelmia ja tilauksia. Käytännössä lähdeloki syntyy taulukosta tai muistiinpanosovelluksesta, jonka useimmat videokäsikirjoittajat omistavat jo. Todellinen kustannus on työaika: jokainen väite pitää kirjata, sen alkuperä etsiä ja tallennuspäivä merkitä.
Ohjaajana näen harjoituksissa saman kaavan joka syksy. Aloittelija arvioi kirjaamiseen menevän muutaman minuutin käsikirjoitussivua kohti, mutta todellisuudessa aikaa kuluu enemmän, kun lähteitä pitää vielä verrata keskenään. Aika ei kuitenkaan mene hukkaan, sillä hyvin pidetty loki säästää saman työn tekemisen toiseen kertaan.
Hinta muodostuu siis siitä, kuinka monta väitettä käsikirjoituksessa on ja kuinka tarkasti ne halutaan kirjata. Kymmenen minuutin esittelyvideo ja tunnin dokumentti ovat tässä aivan eri sarjoissa, vaikka työkalu olisi molemmissa sama.
- Työaika on lähes aina suurin yksittäinen kuluerä
- Olemassa oleva taulukko riittää alkuun
- Väitteiden määrä ratkaisee kirjaamisen laajuuden
Mikä nostaa kirjaamisen vaivaa
Väitteiden määrän lisäksi vaivaa lisäävät lähteiden laatu ja löydettävyys. Jos tieto on peräisin suoraan alkuperäisasiakirjasta, kirjaus on nopea. Jos se on kolmannen käden maininta, jonka alkuperä pitää ensin jäljittää, yksi rivi voi viedä puoli tuntia.
Toinen hintaan vaikuttava tekijä on lokin rakenne. Jos sarakkeita on liikaa, kirjaaja väsyy ja jättää kenttiä tyhjiksi. Jos niitä on liian vähän, loki ei vastaa kuukauden päästä kysymykseen, mistä jokin luku tuli. Hyvä peruspohja on pieni: väite, lähde, tallennuspäivä, tila ja huomiot.
Kolmanneksi vaikuttaa se, työstääkö käsikirjoitusta yksi vai useampi ihminen. Yhteisessä lokissa tarvitaan sovitut merkintätavat, ja niiden sopiminen vie aikaa heti alussa, vaikka se maksaa itsensä takaisin myöhemmin.
- Alkuperäislähde on nopeampi kirjata kuin kolmannen käden maininta
- Liian monta saraketta hidastaa, liian vähän heikentää hyötyä
- Yhteiskäyttö vaatii etukäteen sovitut merkintätavat
Ilmaisten ja maksullisten välineiden ero
Taulukkolaskenta, jaettu dokumentti ja tavallinen muistiinpanosovellus riittävät useimmille yksittäisille tekijöille. Ne ovat ilmaisia tai kuuluvat jo käytössä oleviin ohjelmistoihin, eikä niiden opettelu vie viikkoja. Kurssilla harjoittelemme juuri tällaisella perustyökalulla, jotta taito pysyy mukana vaikka työkalu vaihtuisi.
Maksulliset tietokanta- ja viitehallintaohjelmat tuovat etuja lähinnä silloin, kun lähteitä on satoja ja niitä käytetään uudelleen monessa projektissa. Ne vaativat opettelua ja ylläpitoa, ja usein juuri opettelun aika on suurempi kustannus kuin kuukausimaksu.
Suosittelen aloittamaan kevyellä ratkaisulla ja siirtymään raskaampaan vasta, kun oma tarve on selvästi osoittanut, mitä ominaisuuksia kaivataan. Kalliin työkalun ostaminen ennen tapojen löytymistä on yleisin turha menoerä.
- Perustaulukko riittää usein yksittäiselle tekijälle
- Maksullinen ohjelma kannattaa vasta suurella lähdemäärällä
- Opettelun aika on usein ohjelman hintaa suurempi
Mitä kurssimaksu kattaa ja mitä ei
Lähdelokimoduuli kuuluu opetussuunnitelmaan, ja sen hinta on esillä hinnastossa muiden palvelujen rinnalla. Maksu kattaa opetusmateriaalit, harjoitukset, esimerkkipohjat ja ohjaajan palautteen tehtäviin. Se ei sisällä ulkopuolisten tietokantojen tai lehtiarkistojen käyttömaksuja, jos sellaisia haluat harjoituksissa käyttää.
Kurssi ei myöskään tee lähdetyötä puolestasi. Harjoitteletko omaa käsikirjoitustasi vai annettua esimerkkiä, kirjaaminen on sinun työtäsi, ja ohjaus keskittyy siihen, että menetelmä on oikein ja toistettavissa. Tarkistuspalveluja voi tilata erikseen yhteystietosivun kautta.
Realistinen odotus on, että kurssin jälkeen osaat pystyttää toimivan lokin itse ja tiedät, kuinka paljon aikaa oman projektisi kirjaamiseen kannattaa varata. Tulokset riippuvat siitä, kuinka johdonmukaisesti käytät opittua omassa työssäsi.
- Maksu kattaa materiaalit, harjoitukset ja palautteen
- Ulkopuoliset arkistomaksut eivät sisälly
- Tarkistuspalvelut tilataan erikseen
Näin arvioit oman projektisi kustannuksen
Arvion voi tehdä ennen kuvauksia kolmella kysymyksellä. Montako erillistä väitettä käsikirjoituksessa on? Kuinka suuri osa niistä on peräisin alkuperäislähteistä? Ja kuinka moni työskentelee käsikirjoituksen parissa? Vastaukset kertovat suuruusluokan ilman monimutkaisia laskelmia.
Varaa aikaa myös lokin ylläpitoon, sillä käsikirjoitus muuttuu viimeistelyn aikana. Jokainen muutettu lause voi tarkoittaa uutta väitettä, joka pitää kirjata ja tarkistaa. Moni aliarvioi juuri tämän vaiheen, ja siksi aikataulut venyvät.
Kokeile ensin yhtä käsikirjoituksen sivua ja mittaa, kuinka kauan sen kirjaaminen vie. Kerro luku sivumäärällä, lisää kolmasosa varaksi, ja saat realistisemman arvion kuin mikään yleinen nyrkkisääntö antaisi.
- Laske väitteet, lähdetyypit ja tekijät
- Varaa aikaa käsikirjoituksen muutoksille
- Mittaa yhden sivun kirjaamisaika ja kerro se sivumäärällä
Lähdelokin hinta on pääosin aikaa, ja sen määrää väitteiden määrä, lähteiden laatu ja työtapojen selkeys. Ilmainen taulukko riittää pitkälle, jos rakenne on harkittu ja merkinnät johdonmukaisia. Kurssin tarkoitus on antaa sinulle menetelmä, jonka avulla osaat arvioida ja hallita tätä kustannusta itse, ennen kuin se yllättää kesken tuotannon.
